Avainsanat

Viikonloppuna ajattelin pitkästä aikaa kokata keskiaikaisittain. Ongelmaksi muodostui heti hyvän ohjeen löytäminen – ei sillä etteikö lähdemateriaalia olisi runsaasti tarjolla, vaan lähikaupan huonohko historiallisten raaka-aineiden valikoima. Kana ja liha ovat miltei poikkeuksetta siinä kamalassa punaisessa marinadissa, samoin jostain kumman syystä myös kala, ja vaikka tavaraa löytäsikin ihan ilman ylimääräsiä mömmöjä, niin 400 gramman pakkaukset yksin asuvalle ja pakastinlokeron varassa olevalle ovat kerta kaikkiaan liian isoja. Uskokaa pois, oli ruoka vaikka suoraan Chez Dominiquesta, kun sitä on syönyt kolme päivää se ei enää ole hyvää. Ja syömäkelpoista ruokaa ei saa heittää hukkaan, sitä on muutenkin maailmalla liian vähän.

Jos edes kissa suostuisi raakaravinnolle, mutta pentele nyrpistää vain nokkaansa ja vaatii prosessoituja kuutioita kastikkeessa. Pitää siis varmaan lähteä täältä kylältä vasiten kaupunkiin leveämmän lihatiskin toivossa.

Saa nähdä mihin sitä innostuu. Yleensä aina löydän jonkun hyvältä kuulostavan reseptin mutta maltan seurata sitä noin kymmenen ensimmäistä minuuttia ennen kuin ohjeet unohtuvat ja improvisaatio alkaa. Noin niin kuin dokumentaatio- ja historian elävöittämismielessä tämä valloittava luonteenpiirre ei aina ole ihan sitä, mitä tarvittaisiin, mutta jos positiivisesti haluaa ajatella, niin eipä ole kovin yksitoikkoinen ruokavalio.

Moderni keskiaikainen kokki ei muutenkaan ole turhien rajoitusten alainen, raaka-aineita saa mistä maankolkasta vain suinkin saattaa haluta, tuoreena ympäri vuoden. Hankalaa on oikeastaan olla puristi, vuodenaikaan sopivaa luomu- ja lähiruokaa on nykymarkkinoilta vaikea löytää.

Kaapissa olisi ruisjauhoja, ja parvekkeella kasvaa salviaa. Taitaa olla kanapiirakka tulossa. I’ll keep you posted, niin kuin rapakon takana sanovat.

Mainokset