Avainsanat

Vietin viikonlopun vanhempien mökillä. Piti mukamas mennä noukkimaan nokkosia kuivattavaksi, mutta eivät olleet ryökäleet vielä nousseet kunnolla. Majava oli nakertanut puita, käki kukkui kurkkuaan käheäksi ja pääskypari kävi katsastamassa kuistin päällä olevan pesän kunnon talven jäljiltä. Kesä tulee, vihdoin ja viimein.

Äiti lämmitti leivinuunin, ja innostuin leipomaan kellarileipää. Resepti on vuodelta 1903 ellen ihan väärin muista, eli ei ihan keskiaikainen, mutta historiallinen kuitenkin. Unohdin sen vanhemmille, eli kunhan muistan napata sen mukaani niin laitan sen tännekin. Sen parempaa leipää ei nimittäin ole. Leipä tehdään samalla tyylillä kuin ruisleipä, mutta vaaleista jauhoista. Vettä, hiivaa ja jauhoja sekoitetaan löysäksi taikinaksi ja annetaan käydä viileässä yön yli. Seuraavana päivänä  lisätään loput jauhot, suola ja hiivaa, ja paistetaan mieluiten kiviarinalla.

Sunnuntaina satoi, joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja yllätin itseni kirjomalla. Kaikken sitä näköjään pystyy kun vaan jaksaa yrittää. Siinä silkkilangan solmuja selvitellessäni mieleeni muistui linkki, jonka pitkästä aikaa löysin kun etsin kadonneita kirjanmerkkejäni tietokoneeni koettua kuoleman ja ylösnousemuksen pääsiäisen aikoihin.

Rayne’s Feast Survey on juuri sitä mitä nimi lupaa, kyselytutkimus, joka selvittää sitä, mitä ihmiset odottavat tullessaan tapahtumaan ja istuessaan pitopöytään. Olisikohan täälläkinpäin maailmaa tarvetta tällaiselle? Mitä ihmiset oikeasti haluavat syödä? Mikä mielletään keskiaikaiseksi, mistä se oikea tunnelma syntyy? Halutaanko pitopöydässä maistella autenttisia (tai siis niin autenttisia kuin mitä nykytietämyksellä voidaan saada aikaan) makuja,  vai riittääkö ns. keskiaikaistyyppinen ruoka?

Toisin sanoen, mikä on se tuote, josta tapahtumaan osallistuva haluaa maksaa?

Ja ennen kuin tämä alkaa kuulostaa liiaksi asiakastyytyväisyyskyselyltä, tuotettahan ei ole varsinaisesti tarkoitus myydä asiakkaille voitontuotto mielessä, vaan vain kantaa korsi kekoon yhteisen harrastuksen puolesta, niin haluaisin tuoda esiin sellaisen näkökulman, että myös kokki tekee tätä harrastuksenaan, ja haluaisi välillä kokeilla ja kikkailla 😉

Hohhoi. Kaikkea tätä pitänee vielä pohtia ihan ajan kanssa. Nyt pitää alkaa pohtimaan mitä kaikkkea ihminen tarvitsee mukaansa opintomatkalle Lontooseen.

Advertisements