Niin se vaan oikea elämä ™ vei harrastukselle varatun ajan. Alkuperäinen suunnitelma oli kirjata tänne Homobonuksen pitoihin valmistautuminen askel askeleelta, arvioida reseptejä ja vielä lopuksi kertoa miten itse tapahtuma sujui. Kävikin niin, että yhtäkkiä huomasinkin olevani valmistumassa koulusta ja parin vuoden ajan vitkutellen tehty opinnäytetyö piti rykäistä kasaan ennätyajassa. Nyt se on tehty, esitetty ja hyväksytty, ja jollei opintotoimistosta soiteta ja sanota, että olen unohtanut suorittaa volapyykin pakollisen alkeiskurssin, niin 19.12. alkaen minua voi tituleerata restonomi Hietaseksi.

No, Homobonus tulee uudelleen, otetaan uusiksi silloin.

Noin niin kuin muuten keskiaikarintamalla vallitsee suuri käsityövimma. Vaatevarasto on menossa uusiksi ihan urakalla. Paita pitää tehdä, tai ainakin kolme, että saan joka mallia kaulusta, ja myssyjä, takkeja, alus- ja päällyshameita ja hihoja sekä essuja, partlet-kokoelmaa unohtamatta saa väkertää niin, että joudun kohta ostamaan isomman asunnon. Ja vanha koneella tehty korsetti ei enää pelitä. Uusi on tehtävä käsin. Piste.

Paratiisin murusia ei siis ole kuopattu tai unohdettu internetin syvyyksiin. Parin sivuloikan jälkeen voi taas ainakin hetkisen ajan keskittyä elämän olennaisiin hyvinvointikeinoihin, käsitöihin ja kokkaukseen.

Mainokset